Toissa viikonloppuna oli sitten Pekinginmatka. Mentiin sinne junalla, makuuvaunussa. Vaunu oli ykkösluokka ("soft seat") ja taso oli varmaan vähintään sama kuin Suomessa. Ihan mukava matkustus, vielä kun olisi saanut hieman nukuttuakin..

Perillä oltiin puoli kahdeksan aikoihin lauantaiaamuna. Pienen kävelyn ja aamiaisen jälkeen ("Missäpäin on hotelli?") hypättiin taksiin ja hotellikin löytyi. Ei muuten ollut sielläpäin, minne käveltiin. Osa porukasta (meitä oli kaikenkaikkiaan 10) sai huoneet heti, osan piti odotella tunnin verran. Pienen lepotauon jälkeen lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Apuna oli aamulla Starbuckista löytämämme "Beijing weekend" tms. lehti, jossa oli ihan hyvä listaus kaikenlaisia ravintoloita. Päätettiin suunnistaa texmex-paikkaan. Se on laji, jota mun tietääkseni ei mistään Hangzhousta saa. Mentiin sinne kävellen, kerjäläisiä ja kaupustelijoita väistellen (tosin yksi arhu, kaksikielinen "viulu",  tarttui 10 rempalla mukaan - alkuperäinen pyynti taisi olla lähemmäs 100) ja olipa matkalla joku hieman suomeakin puhuva kiinalainen, joka kuulemma oli ollut Tampereella opiskelemassa. Lähistöllä olisi kalligrafianäyttely, jota voisi mennä katsomaan.. Ruokapaikka oli oikein miellyttävä ja ruoka oli hyvää (ja sitä oli runsaasti..). Sitten jatkettiin kohti kiellettyä kaupunkia ja Taivaallisen rauhan aukiota. Ekaksi kierreltiin hieman Kielletyn kaupungin pihoilla, mutta porukka oli niin väsynyttä, että ketään ei kauheasti kiinnostanut mennä sisään. Varsinkin kun osa oli kuulemma remontissa. Taivaallisen rauhan aukiolla lennätettiin leijoja. Tässä kuva:

Pitihän meidänkin leija ostaa (ja vähän myöhemmin toinen.. ja kolmas.. ja kela..). Ite en kyllä ostanut, ajattelin, että Hangzhoustakin saa. Pitäisi vaan ehtiä ennen Suomeen tuloa käydä katselemassa. Leijan lennättäminen ei aina ole ihan helppoa, vaikka monet kiinalaiset näyttivätkin vain seisoskelevan naru käsissään. Tai sitten meidän leijamallit olivat jotenkin vaikeita.. Mutta kyllä siihen aikaa saa kulumaan ihan huomaamatta.

Kierreltiin Tiananmeniä ympäriinsä, Maon mausoleumiin ei päässyt, kun se oli kiinni (se ei kyllä mua surettanut - tosin se on kuulemma siitä ihmeellinen paikka, että siellä kiinalaisetkin ovat hiljaa :) Aukion takana oli joku kauppa(tori)alue. Eipä sieltä mitään tarttunut mukaan. Tosin siellä oli sellaiset ihmeelliset "taikarenkaat", jotka olisi hieman kiinnostaneet, mutta kun olin niin väsynyt, ettei huvittanut ostaa..

Illalla käytiin kreikkalaisessa ravintolassa syömässä (ei myöskään Hangzhoussa). Hyvää oli sekin.

Sunnuntaina oli muurin vuoro. Oltiin edellisenäpäivänä varattu Kielletyn kaupungin edustalta reissu, hinta 400 koko porukalta, vaikka tarvittiin 2 autoa (yleensä 400/auto). Hieman neuvoteltiin minne kohtaan muurille halutaan ("Ei, me ei todellakaan haluta Badalingille") ja kun oli todettu, että se paikka, jonne aluksi suunniteltiin mentävän oli liian kaukana, päätettiin mennä MuTianYu:lle (tai jotain sinnepäin..). Sitten auto lähtikin suuntaamaan pitkin Badalingin-highwayta ja opas kertoi, että ekaks pitää käydä jade-galleriassa, se on ihan tässä matkan varrella. Johon me sitten ettei me haluta mihinkään jadegalleriaan, osalla porukasta on kiire (ne oli lentämässä jo sunnuntaina takaisin), mennään suoraan muurille ja ehkä sitten takaisin tullessa voidaan käydä galleriassa.. Jolloin opas selitti, että jadegalleria on nyt menomatkan varrella, eikä siihen kulu paljon aikaa ja kuski sanoo, että koska reissu on niin halpa, niin jadegalleriassa pitää käydä, ne saa siitä provikkaa. Johon me, etteihän tästä ollut mitään puhetta jne.. Kovasti pistettin hanttiin, mutta sinne jadegalleriaan päädyttiin.. Sinänsä ihan mielenkiintonen paikka kylläkin, ja ostihan tietty osa porukasta sieltä jotain... Mutta parasta tuossa jadegalleriassa käynnissä mun mielestä oli matka sieltä MuTianYulle (galleria ilmeisesti oli aika lähellä Badalingia..). Matkaa galleriasta muurille "meidän kohtaan" oli reilut puoli tuntia (varsinkin kun toinen auto joutui välillä pysähtymään, kun se alkoi keittämään..), mutta tie kulki vuoristoisella (tai ainakin mäkisellä..) alueella, keskellä kiinalaista maaseutua. Vuoren rinteet olivat vielä paikoin valkoisenaan kukkapuita. Tässä yksi auton ikkunasta otettu kuva:

Kauhean kuivan näköistä siellä oli, juuri missään ei ollut vihreää, vaikka ilmojen puolesta (reilu 20) ainakin olisi voinut luulla, että kevät on jo pitkällä. Toisaalta, eihän puissakaan ollut vielä edes lehtiä..

Saavuimme muurille ja pienen sähläyksen jälkeen päästiin "hiihto"hissillä ylös muurille. Kävelläkin olisi voinut.. ja ite huomasin myöhemmin, että olisi päässyt myös hevosella, se jäi hieman harmittamaan.

Yllättävän jyrkkiä portaita tuolla muurilla oli, välillä sai kiivetä ihan tosissaan. Oli toki välillä taas ihan tasaisiakin pätkiä. Mutta ei taida sopia kovin huonojalkaiselle - ainakin jos meinaa siellä hieman kävelläkkin. Pari kuvaa muurilta, ekaksi kunnostettua pätkää. Valitettavasti ilma ei ollut kovin kirkas. Aika tyhjiä pätkiä tuossa oli välillä, mikä olikin yksi syy, miksi ei haluttu Badalingiin, se kun on se turistien eniten suosima paikka, jonne kaikki kiinalaiset haluavat..

Sitten kuvaa "toisesta" päästä, jossa loppui kunnostettu pätkä muuria. On tuossa hieman raivaamista ja rakentamista, jos aikovat tuon kunnostaa.

Alas muurilta pääsi kesäkelkkamäkeä (Rukalla on samanlainen). Se oli kiva, tosin edessä meni joku pelkurikiinalainen, joka ei uskaltanut mennä lujaa. Siinä sitten joutui itekin jarruttelemaan, eikä voinut päästellä kuin lyhyitä pätkiä kerrallaan. Paluumatka Beijingiin menikin nopeammin, kun ei tarvinnut kiertää "matkan varrella" olevan jadegallerian kautta. Pikaisemmat lähtijätkin ehtivät vielä rauhassa syömään ennenkuin niiden piti lähteä lentokentälle.

Maanantaina mentiin pienemmällä joukolla (4 jäljellä) ekaksi shoppailemaan hotellin lähellä olevalle vaatetorille (sieltä löytyi mun kokoa olevia farkkuja - ostin kahdet.. ja T-paitoja yms..) ja sen jälkeen Taivaan temppeliä katsomaan. Tarkoitus oli aluksi ostaa liput, joilla pääsisi rakennuksiinkin, mutta pääpaikka oli suljettu remontin vuoksi, joten päädyttiin sitten vain pihalippuun, tai ehkä oikeammin tuo oli iso puisto. Toikin oli kiva paikka, ja yllättävän vähän porukkaa (sama toteamus oli oikeastaan koko ajan Pekingissä.). Sielä oli yksi kohta johon oli istutettu paljon jotain katajia (puita, ei pensaita), jossa ei pitkään aikaan näkynyt ketään muuta. Loppuhuipentumana lienee parin porukan jäsenen puhelinpalaveri keskellä liikenneympyrää, leijan lennätyksen ja taiji(?)mailoilla leikkimisen ohessa.. Yks porukasta oli lauantaina ostanut sellaisen sarjaleijan ja siihen pitkän kelan. Leijan narut menivät kuitenkin solmuun kun sitä yritettiin laittaa taivaalle ja apuun riensi yksi kiinalainen, joka selvitteli sitä ja aukoi leijojen välissä olevat solmut ja näytti miten ne taas sidotaan. Toi sarjaleija onkin hieman helpompi tapaus lennättää kuin sellainen yksittäisleija (tai ainakin se leija, joka ostettin Tiananmeniltä..). Leijan lennätys oli taas kivaa, ja leijatkin nousivat korkealle (muutamaa kriittistä hetkeä lukuunottamatta, kun ne alkoivat uhkaavasti lähestyä lähistön leijansyöjäpuita, joilla oli oksillaan jo melkoinen saalis..). Minä lennättelin leijaa kaikessa rauhassa ja se oli korkealla ilmassa, kun yhtäkkiä leijajono katkesi kolmeen osaan, ja suurin osa leijoista lenteli taivaan tuuliin.. ja loput tippuivat pitkän narun painosta kohtuullisen reipasta vauhtia alaspäin, joten kelaa sai kelata ihan tosissaan, jotta narun ja leijat sai kerättyä järjestykseen. Seitsemän leijaa reilusta 20 oli jäljellä.. Olikohan se kiinalainen laittanut jonkun solmun tahallaan huonosti (kun niiden kohdilta se oli katkennut..), se kun yritti myydä meille lisää leijoja.. No, ehkä ei, taisi olla vain huonoa tuuria.

Lisää huonoa tuuria oli sitten illalla lentokentällä. Kun etsittiin missä meidän lennon check-in on, niin huomattiin, ettei lentoa löydy.. Ja kun alettiin tarkemmin tutkia lippuja, niin meidän liput olivat aamupäivälle.. No, onneksi saimme liput vaihdettua, mutta rahaa siihen kului reilu 300 remppaa / pää lisää. Ja turhauttavinta oli, että mä olin hankkinut liput, ja mielestäni myös tarkistanut kaikki.. Mutta todistettavasti ainakin lennon ajankohta oli jäänyt tarkistamatta. No, siinä ostotilanteessa oli kyllä ollut melkoinen hässäkkä, mukana kun oli useita muitakin lippuja ja kiire palaveriin.. Ja vielä kaiken muun lisäksi lento oli tunnin myöhässä, joka taas aiheutti mm. soittelua ja järjestelyä jo valmiiksi kentälle tilatun kyydin kanssa.. Mutta lopulta päästiin kotiin..

Peking on kyllä ihan kiva paikka. Luulen, että menen sinne vielä uudestaan.. Kielletty kaupunki pitää päästä oikeasti näkemään (hereillä..) ja samoin varmaankn kesäpalatsi ja kaupungin hutongit (kiinalaiset kujat). Pekingin ankkaa ei tullut syötyä, mutta sitä en välttämättä tarvitse (olen syönyt sitä Hangzhoussa..), ja siinä on enemän läskiä ja nahkaa kuin lihaa (vaikka se liha maistuukin hyvältä - ja ainakin kiinalaisten mielestä myös se läski ja nahka..).